Huoli pehmokoirasta

Näissä dialogeissa käytetään yksityisyyden ja kunnioituksen tarpeen vuoksi roolinimiä Hertta ja Hurtta. Hurtta on aina se, joka haluaa tulla kuulluksi, ja Hertta se, joka haluaa kuunnella toista. Kyseessä eivät siis ole joka kerta samat henkilöt. Jos haluat tuoda oman tilanteesi muiden luettavaksi tällaisen dialogin muodossa, ota yhteyttä!

Esikoulussa oli pelastautumistilanne. Hurtta halusi ottaa pehmoeläimensä mukaan. Aikuinen kielsi. Hurtta pettyi valtavasti ja pettymys purkautui kiukutteluna, joka jatkui tilanteen jälkeen. Hurtta itki ja huusi kuuluvasti. Aikuiset lohduttivat ja rauhoittelivat häntä: ”Hyvinhän tässä kävi.” ”Ei tässä ole mitään hätää.” ”Älä ota enää pehmolelua mukaan tämän jälkeen.” ”Älähän nyt, kyllä tämä tästä.” Lapsi alkoi rauhoittua, vaikka oli vieläkin murheissaan.

Hertta: (menee hänen viereensä lattialle) Pelottiko sinua mitä pehmolelulle tapahtuu, kun sinun piti jättää se sisään?

Hurtta: (huutaa raivoissaan) No EI PELOTTANUT! Olen VIHAINEN!! Tajuatko sä, että tämä on tärkeämpi kuin minä?

Hertta: Onko pehmoeläin siis sinulle niin tärkeä, että tekisit mitä vain, että sekin pelastuu?

Hurtta: (huutaa kauhuissaan) NO ON! Mä en kestäisi, jos sille tapahtuu jotain! Sille ei saa tapahtua mitään.

Hertta: Ajatteletko, että sille olisi voinut tapahtua jotain hetki sitten, kun menimme ulos?

Hurtta: (vieläkin tunnekuohun vallassa ja kuitenkin ehkä jo halukas kuuntelemaan) No niin! Miksi se ei muka saanut tulla mukaan?

Hertta: Haluatko ymmärtää miksi sinua pyydettiin jättämään pehmoeläin sisään?

Hurtta: Joo! Selitä sinä mulle.

Hertta: Meillä on kaikkien turvallisuuden takia sellaiset ohjeet, että kukaan ei ota mitään mukaan silloin, kun on hätätilanne, jotta ei menisi yhtään aikaa tavaroista huolehtimiseen ja kun kenelläkään ei ole käsissään mitään niin kaikki voivat tarvittaessa auttaa toisiaan helpommin.

Hurtta: Ai jaa. Jos vaikka Tytti kaatuisi, kun sen on niin vaikea juosta, niin minä voisin auttaa sitä nousemaan ylös ja menemään ulos?

Hertta: Just niin. Joskus on tärkeätä, että käsissä ei ole mitään, niin voi varmemmin auttaa muita.

Hurtta: (rauhoittuu silminnähden ja sanoo päättäväisesti) En kyllä enää koskaan ota tätä mukaan!

Hertta: Se on minustakin hyvä idea. Kotona se turvassa ja sinulla ei ole siitä huolta.

Hurtta: (on nyt rauhoittunut ja nousee ylös) Voidaanko nyt pelata jotain?

Hertta: Se sopii minulle oikein hyvin.

Huoli pehmokoirasta