Ei mitään valittamista vaan vain kiitollisuutta!

Hurtta: Mulla ei taidakaan olla mitään valittamista tällä kertaa.

Hertta: Vai niin. No minulle kyllä sopii vaikka juhlia yhdessä.

Hurtta: Joo. No en minä tiedä miten minä aloittaisin.

Hertta: Minä kuulin, että mielessäsi olisi tällä kertaa asioita, joista iloitset. Jos näin on, niin haluaisitko kertoa niistä?

Hurtta: Ehkä se oikeasti onkin niin. Nyt, kun vuosi alkaa olla lopuillaan ja joulu lähestyy, niin olenkin oikeastaan aika iloinen monista asioista, mitä tänä vuonna on tapahtunut. Kyllä minä niistäkin voin kertoa.

Hertta: Minä kuuntelen mielelläni.

Hurtta: Ensinnäkin olen iloinen siitä, että olen niin terve ja olen aloittanut ruokavalion, jonka ansiosta olen laihtunut monta kiloa. Nyt olen sitä paitsi päättänyt, että en aio tällä kertaa lihoa uudestaan.

Hertta: Kiva kuulla. Iloitset siis terveydestäsi ja siitä, kuinka sinulla on uusi suunnitelma painonhallintaan?

Hurtta: Joo! Sitten minusta on kamalan ihanaa, kun tänä vuonna rahat ovat riittäneet!

Hertta: Kuulostaa siltä, että taloudellinen tuvallisuutesi olisi tyydyttynyt?

Hurtta: Joo. Ja sen takia olen tehnyt tänä vuonna ainakin 5 ulkomaanmatkaa. Kaikki ne on olleet tosi antoisia.

Hertta: Juhlitko sitä, että sinulle on ollut mahdollista seikkailla ja kokea uutta?

Hurtta: Joo ja vielä lisäksi se, että missä olen ollut. Välillä lasten kanssa ja välillä ilman, mutta joka kerta on kannattanut reissata.

Hertta: Ok. Kuulostaa siltä, että matkat ovat olleet antoisia monella tavalla?

Hurtta: Niin. Olen tajunnut itsestäni paljon enemmän.

Hertta: Oletko saanut oivalluksia ja oppinut?

Hurtta: Todellakin. Yhdelläkin reissulla tajusin, miten paljon kaipaan omaa aikaa ja tekemistä, ja olen sen jälkeen aloittanut ihan ikioman harrastukseni uudelleen.

Hertta: Eli juhlit sitäkin, mitä olet matkoillasi oppinut, ja miten olet sen jälkeen alkanut elää oppimasi mukaan?

Hurtta: Kyllä. Noin justiin. Ja sitten minusta on upeata, kun minulla on niin järkyttävän ihania ihmisiä ympärilläni.

Hertta: Eli juhlit myös ystävyyksiä, mitä sinun elämässäsi on?

Hurtta: Joo, osittain, mutta siinä on muutakin. Olen NIIN iloinen ystävistäni, jotka ovat olleet minun ystäviäni niin kauan ja tärkeästi, ja siitä, miten ihania uusia ystäviä minulla on!

Hertta: Ystävyydet ovat antaneet sinulle paljon tänä vuonna?

Hurtta: Joo. Yhdessä ystävyyssuhteessa on hankaluuksia nyt, ja se ei tunnu kivalta, mutta ehkä juuri siksi olen vielä iloisempi kaikesta mitä minulla on!

Hertta: Kuulostaa siltä, että yhden suhteen hankaluudet muistuttaa sinulle kaikesta siitä, missä ystävyyden tarpeesi tyydyttyy?

Hurtta: Joo. Ystävyys minun kanssani on vapaaehtoista. Jos ei halua olla minun kanssani tekemisissä, niin ei sitten.

Hertta: Onko niin, että haluat antaa ihmisille vapauden myös katkaista yhteytensä sinuun niin halutessaan?

Hurtta: Nimenomaan. En minä halua väkisin olla kenellekään tärkeä.

Hertta: Eli haluat kunnioittaa tämän ystäväsi päätöstä ja olet valmis siihen, mitä se tuo tullessaan?

Hurtta: Kyllä varmaan, vaikka se samalla surettaakin.

Hertta: Eli olet valmis hyväksymään tilanteen, vaikka suretkin sitä, että yhteyttä ei tällä hetkellä ole?

Hurtta: Ehkä ennemminkin sitä, että yhteyttä ei ole ollut niin pitkään aikaan sellaisena kuin joskus vuosia sitten.

Hertta: Vai niin. Kuulostaa siltä, että olisit jo pidemmän aikaa surrut sitä, miten tämä ystävyyssuhteesi on muuttunut?

Hurtta: Joo.

Hertta: Haluatko puhua tästä vielä vai onko jotain muuta, mitä haluaisit kertoa?

Hurtta (miettii hetken): Mulle on tapahtunut jotain kummallista tänä vuonna. Vaikka on tapahtunut merkittäviä asioita – isojakin hankaluuksia, esim. työt ovat loppuneet kaksi kertaa yllättäen – niin en ole jäänyt rypemään mihinkään ahdinkoon, vaan jotenkin vaan uskonut, että kaikki selviää, ja niin on sitten käynytkin. Aivan uskomatonta, miten paljon uutta mielenkiintoista työtä minulle on tullutkin!

Hertta: Ihanko totta? Kuulostaa siltä, että olet kyennyt luottamaan siihen, että elämä kantaa, kun et ole masentunut vastoinkäymisistä, vaan säilyttänyt uskosi?

Hurtta: Just noin! Voi vitsi kun se on ollut upeata! Minusta tuntuu, kuin olisin aiemmin ollut ihan samoissa tilanteissa ja silloin hätääntynyt hirveällä tavalla. Ihme kun oon nyt ollut ihan cool vaikka mitä on sattunutkin.

Hertta: Eli huomaat selvästi eron entisen itsesi ja nykyisen todellisuutesi välillä ja iloitset nykyisestä suhtautumisestasi haasteisiin?

Hurtta: Just niin. Tajuan sitä paitsi sen, että oma asenne ratkaisee. Mä oisin voinut aivan hyvin tänäkin vuonna masentua ja inhota itseäni ja kaikkia muita jo ekasta vastoinkäymisestä lähtien.

Hertta: Eli iloitset sitä, kuinka olet itse suhtautunut myönteisemmin ja luottavaisemmin elämääsi?

Hurtta: Joo. Ja sitten mulla on vielä yksi tärkeä asia sinulle. Minä olen todella kiitollinen sinulle siitä, miten usein olet minua kuunnellut, olinpa surullinen tai iloinen, koska se on ollut minulle ihana lahja!

Hertta: Ihanaa kuulla. Olet siis kiitollinen, koska olet tullut kuulluksi seurassani?

Hurtta: Eikä pelkästään sitä, vaan myös, että voin luottaa siihen, että minä kelpaan

tällaisena sinulle. Että tykkäät minusta, vaikka minä olen tällainen.

Hertta: Huomaat siis lisäksi, että olet iloinen siitä, että tulet hyväksytyksi sellaisena kuin olet? Että minä tykkään sinusta juuri siksi koska sinä olet sinä?

Hurtta: Just niin. Kiitos! (Hurtta ja Hertta halaavat kyyneleet silmissään)